18. Targeteilla tilanne haltuun

Elokuun alussa käytiin taas Lohjalla näyttäytymässä Sannalle. Ajatuksena oli katsoa, miten Ella lähtee itse tarjoamaan liikkumista ja toimintaa targeteille. Esimerkiksi palkan ja uuden vihjeen välissä on meille tosi vaikea paikka, joka menee usein huutamiseksi ja vaikeuttaa siten seuraavaan toistoon lähtöä. Tähän voisi rakentaa targeteilla jonkun muun toiminnon (kuin haukkua), jossa koira itse on edelleen aktiivinen toimija, kuten se haukkuessaankin on.

Tehtävä ei ollut tänään helppo. Ensinnäkin siksi, ettei ihminen ole viime aikoina treenannut muuta kuin käsikosketusta. Ja toisaalta siksi, että syystä tai toisesta Ella oli tänään ajoittain todella vahvasti omassa haukkukuplassaan. En oikein tiedä vielä, miksi Ella ajoittain sinne uppoaa. Siksi en myöskään vielä tiedä, miten sen saisi sieltä pois. Parasta siis yrittää pitää hänet työn touhussa 🙈

Vilkaisimme myös muutaman purkkiradan. Ella kuunteli ohjeet tarkasti.

Ellalle on aiemmin opetettu jo tasapainotyynylle etutassukosketus ja käteen, lätkään sekä keppiin nenällä kosketus. Osa toimii myös vihjeellä, mutta pääosin kohde itsessään on jo vihje toiminnalle. Näistä lähdettiin tänään lätkällä liikkeelle. Ajatuksena oli, että Ella käy kohteella, saa palkan ja siirtyisi itse seuraavalle kohteelle (tai pysyisi samalla) ja saisi taas palkan. Ellalle tämä ei käynyt kuitenkaan laatuun. Hän meni kohteelle, otti palkan ja jumahti. Kokeiltiin vaihdella lätkien paikkaa, mun paikkaa, palkan antamisen tapaa, tiheyttä ja suuntaa, mutta jostain syystä tänään oltiin jumissa. Tuntui, että Ella kyllä yritti lähteä lätkältä toiselle, mutta jäi sitten kuitenkin puoleen väliin ja aikomukseksi.

Ellan ollessa haukussa jumissa, se tuijottaa yleensä alas maahan ja "komentaa". Paitsi että on epäselvää, ketä hän siinä komentaisi. Siinä tilassa Ella ei osaa tarjota mitään muuta toimintoa eikä myöskään fyysisesti liikkua. Toiminnassa on hieman jotain ahdistunutta tai pakko-oireista. Lataus on myös sen verran kiihtynyt, ettei Ella halua sillä hetkellä tulla kosketuksi. Yksi tällaisen tilanteen helposti aiheuttava tekijä on esimerkiksi kontaktipelit, joissa minä jään Ellan taakse hänen hakiessaan heittopalkkaa ja Ellan pitäisi kääntyä takaisin mua kohti, voidakseen ottaa kontaktin tai käsikosketuksen. Ne menevät aina enemmän tai vähemmän huudoksi, kun Ella ei vaan käänny. Leikkiessä tämä kuitenkin toimii, jos Ella itse on motivoitunut kiikuttamaan pallon tai hanskan takaisin mulle.

Kelpasi laittaa päälle tyynyyn treenin jälkeen.

Voi olla, että homma olisi lähtenyt rullaamaan paremmin, jos olisin kotona kerrannut paremmin targettityötä, ennen yksärille menoa. Toisaalta lätkätargetti on ollut Ellalla jo pitkään melko vahva taito ja sen näki siitä myös nyt, että Ella tavallaan tiesi kyllä, mihin pyrki. Kokeilin myös palkata Ellaa nopeammin, jo pelkästä aikomuksesta mennä kohti targettia, mutten saanut tilannetta enää purettua.

Kokeilimme lopuksi vielä niin, että laitoimme lätkät selvästi etäälle toisistaan. Palkkasin Ellan niin, että palkkamerkin jälkeen suuntasin palkan kohti toista targettia ja liikuin myös itse sinnepäin. Tällöin saatiin varmemmin aikaan liikettä, joka usein pitää haukkujumin poissa ja toisaalta uuden targetin tarjolle näköpiiriin. Tällä tyylillä pitäisi siis ehkä alkaa rakentamaan Ellalle ajatusta, että hän voi liikkua itse targettien välillä. Ella kun ei motivoidu pelkästä ruuasta (ainakaan kovin kauaa), tulee itse tehtävä rakentaa kivaksi tehdä.

Puhuimme Sannan kanssa myös siitä, miten koirat saattavat yhdistää asentoja ja toimintoja. Kuten maassa olevan nenäkosketustargetin ja jumitushaukun, jossa tuijotetaan maata. Olosuhteiden ollessa otolliset, pelkkä katseen suuntaaminen lattiaan saattaisi siis myötävaikuttaa haukkujumiin. Tästä syystä kotiläksyksi tuli opettaa lätkästä sittenkin etutassutargetti.

Lenkillä ollaan käytetty paljon käsikosketusta. Toistaiseksi teen sitä ihan missä vaan, toistoja joka lenkillä ja liittäen sen johonkin hauskaan. Esimerkiksi kivien päälle hyppelyyn ja sen sellaiseen. Tarkoituksena on rakentaa käsikosketuksen vihjeestä yhtä vahva kuin "etsi" eli namien etsintä maasta meillä on. Tällöin voisin vähitellen ottaa myös "koske" vihjeen eräänlaiseksi paniikkinappulaksi, jonka voin luottaa toimivan tilanteessa kuin tilanteessa. Niin, että myös Ellalle tulisi se ajatus, että jos ei tiedä mitä tekisi, voi aina käydä tökkimässä nenällä.

Targetit olkoon siis syyskauden treenilistan kärjessä!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4. Jaana Pohjolan Tyytyväinen lenkkikaveri: turhautumisesta vuorovaikutukseen

26. Kolmet treenit tiivistettynä

6. Tukitaidoilla turvallisia rutiineja