3. Ensimmäinen Nadjan yksäri: närästääkö?
Osallistuimme Ellan kanssa nuorten koirien vireenhallinnan alkeiskurssille Kompassilla loppuvuodesta 2020, Ellan ollessa vajaan vuoden ikäinen. Kurssi kesti muistaakseni viisi kertaa pienryhmässä. Itse tunneista ei jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa, koska kaikki keskittymiseni meni yrittäessäni mitä tahansa taikatemppuja, Ellan huutaessa aivot kuutamolla. Nadja yritti parhaansa mukaan keksiä meille omia harjoituksia, joilla Ellaan saisi edes jotain yhteyttä.
Kurssin toiseksi viimeinen tunti meni siihen, että demokoira (joka hiljaa pötkötteli) sermin takana sai Ellan täysin pois tolaltaan. En ole koskaan sitä ennen enkä sen jälkeen nähnyt (tai lähinnä kuullut) koiraani sellaisena. Tälläkin kertaa Nadja yritti varmasti kaikkensa auttaa meitä, mutta itselleni on jäänyt kaikkein voimakkaimmin mieleen hänen kommentti "ihailen kärsivällisyyttäsi ja rauhallisuuttasi Ellan kanssa". Voimalause, jota olen hokenut itselleni sen jälkeen satoja (ehkä jo tuhansia?) kertoja. Tämän jälkeen päätin, että ryhmätoiminta on osaltamme nyt toistaiseksi loppu.
Sovimme tässä kohdin Nadjan kanssa (noin marras-joulukuussa 2020), että tulemme Ellan kanssa yksärille käymään rauhassa läpi kurssin asiat. Koska sen olin huutamisen hurmassa oivaltanut, että vireenhallinta olisi meille hyvin tärkeä taito.
Minäkö huutaisin? Vähän vain annan palautetta.
Ensimmäinen yksäri meni sinänsä täysin penkin alle, että lähinnä saimme ihailla Ellaa huutamassa ympäri koulutustilaa. Ilmeisesti tässä vaiheessa Kompassin tilat itsessään olivat jo muodostuneet hänelle paikaksi, jossa stressi ja vireet ampuu kattoon. Tunnista muodostui meille kuitenkin tärkeä käännekohta matkallamme, koska Nadja kiinnitti huomiota samaan asiaan, jota oltiin kotonakin jo mietitty - Ellaa voisi närästää.
Tähän ajatukseen ajoi havainto, että namit aiheuttivat Ellassa ristiriitaa. Hän halusi niitä, mutta ei tavoitellut niitä. Mitä pidemmälle tunti meni ja mitä useamman namin Ella oli syönyt, sitä enemmän se jäi kauemmas ihmisestä haukkumaan tuijottaen maata. Haukun seassa namit lentelivät nielusta takaisin suuhun. Samana syksynä Ellalla oli kotona ollut yksi selkeä närästyskohtaus ja arjessa oli muutamia muitakin seikkoja, jotka tukivat ajatusta.
Kävimme siis läpi vain ihan perusasioita itse vireestä ja sovimme, että ihan ensimmäiseksi lähdemme eläinlääkäriin.
Mustikkavahdissa
